top of page

Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Lastensuojelu on ollut uutisissa esillä useasti viime aikoina. Mediahuomiota saavat ennen kaikkea kaikkein vakavimmat tapaukset, kuten Helsingin Koskelan henkirikos (https://yle.fi/uutiset/3-11717894). Myös lapsiperheiden kokema kuormitus koronaikana ja sen myötä kasvaneet lastensuojeluilmoitukset sekä lastensuojelun asiakkaiden kohtelu lastensuojelulaitoksissa ovat olleet uutisoinnin aiheena. Esille nousseet uutiset maalaavat usein melko huonon kuvan lastensuojelun tilasta Suomessa ja antavat aiheen kysyä kuullaanko lasten hätä.


Lapsioikeudessa on tapahtunut paljon kehitystä viime aikoina. Lastensuojelulain uudistukset vuonna 2020 ohjaavat lastensuojelua yhä enemmän käytännön tasolla ja lapsen itsemääräämisoikeutta on vahvistettu. Lastensuojelun lapsiasiakkaat antavat myös kokemusasiantuntijoina tärkeää lapsinäkökulmaa toiminnasta.







Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Yksi lastensuojeluakin leimaava tekijä on se, että lapsiin kohdistuvat toimenpiteet koetaan joskus vallankäyttönä, eräänlaisena käskyttämisenä tai rangaistuksena.


Lastensuojelun tapaukset ovat moninaisia ja kaikkiin tapauksiin ei luonnollisestikaan saada ratkaisua helposti. Yksi tärkeä tekijä, jolla voidaan kuitenkin vaikuttaa kaikkien osapuolten oikeudenmukaisuuden tunteen toteutumiseen, on lapsen osallisuuden korostaminen lasta kuulemalla.


Kesällä 2020 uutisoitiin, että lastensuojelun kantelut ovat nousseet uuteen ennätykseen ja uutta oli, että kantelun tekijänä oli yhä useammin lapsi itse (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lastensuojelun-kantelut-nousseet-uuteen-ennatykseen-lapset-aktivoituneet-peraamaan-oikeuksiaan-nama-lapset-eivat-kirjoita-turhasta/7825440#gs.s1m8ic). Lapsen näkökulma tulee siis esille yhä useammin myös lapsen itsensä esittämänä.


Lapsen mielipiteen selvittäminen ja lapsen kuuleminen on paitsi laissa asetettu vaatimus, myös luottamuksellisen suhteen rakentaja. Lapsen osallisuus on turvattu lapsioikeudellisessa lainsäädännössä, mutta se edellyttää oikeuden toteuttajalta halua oikeasti kuunnella lasta. Läsnä oleva, välittävä ja aito lapsentasoinen kuuleminen kertoo lapselle, että hänet nähdään yksilönä ja että hän on tärkeä.


Lapsen edun arviointi ja sen mukaan tehtävät päätökset ovat aikuisen vastuulla, mutta lasta tulee kuulla ja hänen mielipiteensä tulee selvittää lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden ja mielipide tulee ottaa huomioon lastensuojelua toteutettaessa. Käytännössä tämä merkitsee velvollisuutta perustelujen esittämiseen myös siltä osin, kuin lapsen toiveita tai mielipidettä ei ratkaisuja tehtäessä ole voitu noudattaa.


Lastensuojelua toteutettaessa ja lasta koskevassa päätöksenteossa tulee osata laissa säädetty lapsen kuulemisvelvollisuus ja mielipiteen selvittäminen sekä lapsen osallisuuden määritys.


Tutustu webinaarikoulutukseemme ja tule mukaan oppimaan lapsen osallisuudesta ja kuulemisesta.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page