Edunvalvontavaltuutus / Edunvalvontavaltakirja
Mitä on edunvalvonta?
Edunvalvoja valvoo toisen henkilön etua ja huolentii tämän varallisuutta tai henkilöä koskevista asioista silloin, kun henkilö ei siihen itse sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty. Esimerkiksi lasten huoltajat ovat automaattisesti lastensa edunvalvojia ja voivat täten esimerkiksi avata lapselle pankkitilin tai hakea tälle passin.
Voinko itse vaikuttaa siihen, kuka tulisi toimimaan edunvalvojanani?
Aikuisella ihmisellä ei automaattisesti ole edunvalvojaa, mikäli hän ei pysty hoitamaan omia asioitaan, mutta hänelle voidaan sellainen määrätä tai hän voi itse määrätä edunvalvonnastaan edunvalvontavaltuutuksella.
Edunvalvontavaltuutuksen (puhutaan myös edunvalvontavaltakirjasta) tekeminen on kaikkein paras tapa vaikuttaa siihen, että saat edunvalvojaksesi juuri sen henkilön (/henkilöt), jonka haluat, hoitamaan juuri niitä asioita, joita haluat.
Valtuutetun henkilön tulee olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen (kykenee tekemään taloudellisia ja oikeudellisia päätöksiä). Ketään ei voi valtuuttaa vasten tahtoaan edunvalvontavaltuutetuksi, joten kannattaa käydä sen henkilön kanssa keskustelu, jonka haluaa edunvalvontavaltuutetukseen.
Valtuutetuksi halutaan yleensä edunvalvontavaltuutuksessa oma aikuinen lapsi, joka ei välttämättä eturistiriidan takia voi kaikissa tilanteissa toimia valtuutettuna. Valtuutettu ei voi esimerkiksi myydä omistamaasi omaisuutta itselleen puolestasi. Tästä syystä olisi hyvä pohtia, josko sinulla olisi jokin luotettava, sinulle, mutta ei lapsellesi, läheinen, joka voisi toimia varavaltuutettuna eturistiriitatilanteissa.
En tarvitse edunvalvontaa, olen vielä elämäni voimissa!
Ihana kuulla! Ja juuri siksi sinun kannattaakin tehdä valtuutus heti, koska pystyt määrittelemään tahtosi ja ymmärrät asian merkityksen ja saat jatkossakin elää sellaista elämää, jota haluat. Voit myös muuttaa valtuutusta, kunhan kykenet ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Jos pystyt elämäsi loppuun asti hoitamaan itse niitä asioita, joita varten valtuutus on tehty, ei valtuutus tule koskaan voimaan.
Edunvalvontavaltuutettu saa nimittäin toimia puolestasi valtuutuksessa määräämälläsi tavalla vasta, kun holhousviranomainen on valtuutuksen vahvistanut. Vahvistaminen tapahtuu hakemuksella Digi- ja väestötietovirastolle, paperisella muotomääräykset täyttävällä edunvalvontavaltuutuksella ja todistuksella (pääsääntöisesti lääkärintodistus) siitä, että et kykene enää hoitamaan asioitasi.
Päättääkö edunvalvontavaltuutettu kaikista asioistani?
Edunvalvontavaltuutus voidaan tehdä yleisesti omaisuuden ja taloudellisten asioiden hoitoa varten, mutta valtuutetun voi määrätä hoitamaan myös henkilöä koskevia asioita.
Edunvalvontavaltuutuksessa voit määrätä myös yksityiskohtaisesti siitä, miten valtuutetun tulee omaisuuttasi hoitaa tai että valtuutetun on esimerkiksi annettava tietty rahasumma varoistasi lapsenlapsillesi näiden syntymäpäivänä.
Huomionarvoista on, että vaikka edunvalvontavaltuutus olisi saatettu voimaan eli vahvistettu, saat edelleen päättää kaikista asioistasi, jos kykenet hoidettavan asian merkityksen päätöksentekohetkellä ymmärtämään. Esimerkiksi lääkärissä käydessäsi, saat päättää kaikesta hoitoosi liittyvästä itse, jos lääkäri toteaa sinut päätöskykyiseksi juuri siinä asiassa, minkä vuoksi olet lääkäriin mennyt.
Jos haluat kertoa sinua tulevaisuudessa mahdollisesti hoitaville henkilöille esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa, että haluat aamukahvisi joka aamu kermalla, tai et halua sinua hoidettavan antibiooteilla tai muuta vastaavaa hoitoosi tai huolenpitoosi liittyvää, niin suosittelemme tekemään hoiva- ja hoitotahdon. Hoitotahdon voit tallettaa OmaKanta-palveluun. Edunvalvontavaltakirjaan kannattaa tällöin ottaa maininta siitä, että olet laatinut myös hoitotahdon.
Edunvalvontavaltuutettu ei pysty milloinkaan päättämään puolestasi korostetun henkilökohtaisista asioista eli hän ei voi esimerkiksi tehdä testamenttia tai vahvistaa isyyttä puolestasi.
Mitä tapahtuu, jos en pysty joskus hoitamaan asioitani, enkä ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta?
Henkilölle, joka on ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, voidaan määrätä Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden toimesta edunvalvoja. Edunvalvojana voi toimia tällöin edunvalvojaksi suostuva läheinen tai edunvalvojaksi voidaan määrätä valtion palveluksessa oleva yleinen edunvalvoja. Tällaisen edunvalvojan oikeudet toimia puolestasi määritellään viranomaisen päätöksessä edunvalvonnasta.
Edunvalvontavaltuutuksen tekemisellä on kuitenkin paljon etuja:
+ Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattaminen on holhousviranomaisen ja käräjäoikeuden käsittelyä nopeampaa ja yksinkertaisempaa
+ Edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse antaa Digi- ja väestötietovirastolle vuosittaista tilitystä omaisuutesi hoitamisesta ellet niin nimenomaisesti halua
+ Saat itse etukäteen määrittää mitä ja miten haluat omaisuuttasi ja asioitasi hoidettavan
+ Voit määrätä, että omaisuuttasi lahjoitetaan, jota viranomaisen määräämä edunvalvoja ei voi tehdä
+ Saat määrätä sinulle luotetun henkilön toimimaan puolestasi, kun taas yleisellä edunvalvojalla voi olla satoja edunvalvottavia
Miten teen edunvalvontavaltuutuksen?
Edunvalvontavaltakirja on yksinkertaisimmillaan yksinkertainen asiakirja. Sen sisältöön kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota ja käyttää laadinnassa asiantuntijan apua, koska esimerkiksi omaisuuden lahjoittamisesta määrättäessä tulee sanamuodon kanssa olla tarkka. Edunvalvontavaltakirjan tulee muutenkin olla juuri sinun tilanteeseesi räätälöity, jotta se varmasti vastaa tahtoasi.
Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta: suomi.fi-sivustolla ja varaa aika valtuutuksen tekemistä varten.