top of page

Kehitysvammaisten rajoitustoimenpiteet

Lawila Oy

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta on jo vuodelta 1977, ja selkeästi laki on vanha. Vaikkakin laki on vanha, on lakiin tehty useita muutoksia, olennaisimmat muutokset on tehty keväällä 2016.

Lyhennettynä käytetään yleisesti termiä kehitysvammalaki; laki säätää kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.


Vuoden 2016 muutoksilla vahvistettiin kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta. Muutosten taustalla oli tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Kehitysvammalakiin tehtyjen muutosten myötä Suomi oli valmis ratifioimaan YK:n vammaissopimuksen. Lisäksi lakiin tehtävien muutosten tavoitteena oli vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.


Kehitysvammalain vuoden 2016 muutokset vahvistavat kehitysvammaisten ihmisten oikeutta määrätä omista asioistaan. Muutokset tukevat myös sitä, että kehitysvammainen ihminen suoriutuu itsenäisesti elämän eri vaiheissa. Kehitysvammalain määräykset koskevat kaikkia kehitysvammaisia ihmisiä, joille on tehty yksilöllinen erityishuolto-ohjelma.


Erityishuolto-ohjelman eli EHO:n laatiminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia, vaan ratkaisevaa on erityishuollon tarve. Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuoltona saadut palvelut ja niihin liittyvät kuljetukset ovat henkilölle pääsääntöisesti maksuttomia.




Itsemääräämisoikeus


Itsemääräämisoikeus on osa jokapäiväistä elämää. Itsemääräämisoikeus kuuluu Suomen perusoikeusjärjestelmään ja on sosiaali- ja terveydenhuollon johtava periaate. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista.


Vammaispalveluissa itsemääräämisoikeuden sisältönä on ennen muuta kehitysvammaisen ihmisen oikeus osallistua hoitoaan ja huolenpitoaan koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Apua ja tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjessa on usein riippuvainen siitä, millä tavoin apua ja tukea tarjoavat organisaatiot ja niissä työskentelevä henkilökunta toimivat.


Asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttaminen kehitysvammaisten erityishuollossa edellyttääkin yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaan ja sosiaalihuoltoa järjestävän tahon kanssa. Sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan on annettava asiakkaalle tietoja erilaisista vaihtoehdoista ja mahdollisuudesta asiakkaan osallistumiseksi päätöksentekoon.


Kun kehitysvammaiselle ihmiselle järjestetään palveluja, hänen omat toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa täytyy ottaa huomioon. Kehitysvammaiselle ihmiselle täytyy turvata mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Lakiin on merkitty, että kehitysvammaisen ihmisen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta pitää ylläpitää ja edistää.


Mikäli asiakkaan puolesta joudutaan tekemään päätöksiä kehitysvammaisten erityishuollossa, tulee aina toimia asiakkaan oletetun edun mukaisesti ja niin, että päätöksestä ja päätöksenteosta aiheutuu mahdollisimman vähän rasitetta asiakkaan perusoikeuksien toteutumiselle. Erityishuollossa olevan asiakkaan mielipidettä tulee kuulla ja suhtautua siihen kunnioittavasti silloinkin, kun joudutaan toimimaan mielipiteen vastaisesti. Mikäli asiakas ei pysty ilmaisemaan mielipidettään päätettävästä asiasta, tulee päätöksiä hänen puolestaan tehtäessä ottaa huomioon asiakkaan tiedossa olevat mieltymykset.


Kaikilla ihmisillä on oikeus itsemääräämiseen. Myös erityishuoltoa ja palveluja toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa.


Tahdosta riippumaton erityishuolto


Jotta henkilö voitaisiin määrätä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta, tulisi kolmen edellytyksen olla käsillä yhtä aikaa:

  1. Henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia,

  2. Henkilö todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja

  3. Henkilön hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää muulla tavoin.

Tahdosta riippumaton erityishuolto voidaan toteuttaa vain sellaisissa tehostetun, toisin sanoen ympärivuorokautisesti tuetun, palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa, jossa on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten.


Toisinaan kehitysvammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta joudutaan rajoittamaan. Näin voi olla esim. tilanteessa, jossa henkilö itsemääräämisoikeuttaan käyttäessään aiheuttaisi vakavaa vaaraa joko itselleen tai muille. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen tulee aina perustua lakiin.

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen


Kehitysvammalaki säätää myös rajoitetoimenpiteiden käytöstä. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun on tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko. Rajoitustoimenpiteitä voidaan kohdistaa myös muihin kuin tahdosta riippumattomassa erityishuollossa oleviin henkilöihin.


Rajoitustoimenpide on tilanne, jossa henkilökunta puuttuu kehitysvammaisen perusoikeuksiin. Työntekijä voi esimerkiksi sulkea kehitysvammaisen ihmisen tämän omaan huoneeseen tai rajoittaa hänen liikkumistaan. Kehitysvammalaissa määritellään, milloin ja miten henkilökunta voi käyttää rajoitustoimenpiteitä. Henkilökunta saa käyttää rajoitustoimenpidettä vain silloin, kun täytyy suojata kehitysvammaisen omaa tai toisen ihmisen terveyttä ja turvallisuutta.

Kehitysvammahuollossa turvallisen kasvuympäristön luominen edellyttää aikaa, ammatillista osaamista ja riittäviä resursseja sekä sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä. Rajoitustoimenpiteisiin ei saa ryhtyä, jos käytettävissä on jokin lievempi keino, ja rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset:

  • erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 

  • rajoittaminen on välttämätöntä erityishuollossa olevan henkilön tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi  ja

  • muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.

Kaikkien näiden edellytysten on oltava yhtä aikaa voimassa. Sen lisäksi kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen osalta on arvioitava, ovatko perusteet toimenpiteen käytölle olemassa juuri tässä tilanteessa.

Pääsääntönä erityishuollon toteuttamisessa on toimiminen yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa. Rajoitustoimenpiteillä puututaan kehitysvammaisten ihmisten perusoikeuksiin, ja sen vuoksi ne tulee ymmärtää viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimenpiteiksi. Niiden käytön tarkoituksena on suojata henkilöä itseään tai toista henkilöä rajoitustoimenpidettä suuremmalta perusoikeuteen kohdistuvalta uhkalta.

Henkilökunta voi käyttää rajoitustoimenpidettä vain silloin, kun se on välttämätöntä ja muut keinot eivät riitä. Jos henkilökunta käyttää samaan aikaan tai peräkkäin useita rajoitustoimenpiteitä, täytyy kiinnittää huomiota siihen, mikä näiden yhteisvaikutus on. Rajoitustoimenpiteen käyttö pitää lopettaa heti, kun se ei enää ole välttämätöntä tai jos se vaarantaa henkilön turvallisuuden. Jos rajoitustoimenpidettä käytetään alaikäisen lapsen kanssa, täytyy ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.


Vaikka kaikki rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset täyttyisivät, asiakasta voi rajoittaa vain tietyillä laissa määritetyillä tavoilla. Erityishuollossa sallittuja rajoitustoimenpiteitä ovat ainoastaan:

Ei kirjallista päätöstä/ ei muutoksenhakua, huom. Kirjaus oltava

  • Kiinnipitäminen (42 f §)

  • Aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g §)(Palautetaan 1vrk sisällä)

  • Henkilöntarkastus (42 h §)

  • Lyhytaikainen erillään pitäminen (42 i §)

  • Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j §)

  • Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k §)

  • Poistumisen estäminen ( 42 n 1 ja 2mom §) (Lyhytkestoinen; enintään muutamia tunteja)

Kirjallinen päätös/ muutoksenhaku hallinto-oikeudelle

  • Aineiden ja esineiden haltuunotto (42 g §)

  • Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta (42 j §) (toistuva)

  • Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa (42 k §) (säännönmukainen ja pitkäkestoinen)

  • Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (42 l §)

  • Valvottu liikkuminen ( 42 m §)

  • Poistumisen estäminen ( 42 n § 3 mom) (max 30 päivää)

Rajoitustoimenpiteen käytön jälkeen tulee toimittaa asiakkaan kanssa jälkiselvittely, jolloin arvioidaan rajoitustoimenpiteen perusteita, henkilön kokemusta rajoitustoimenpiteestä ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteisiin turvautuminen, lisäksi asiakkaalle tulee antaa selvitys. Selvitys on jälkiselvittelyä virallisempi tiedonanto, jossa kerrotaan, mikä ratkaisu tai päätös on tehty ja mitä oikeusturvakeinoja asiakas voi käyttää.


Tarvitsetko apua rajoitustoimenpiteiden tulkitsemisessa taikka ohjeistamisessa, ole yhteydessä niin autamme sinua.


Mikäli haluat kuulla lisää rajoitustoimenpiteiden sisällöstä kehitysvammahuollossa, voit pyytää tarjousta koulutukseen taikka webinaariin. Ota yhteyttä.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

YHTEYSTIEDOT

Lawila Oy

Tenderinlenkki 12

00520 Helsinki

Kiitos viestistäsi

LAWILA OY | lawila@lawila.fi |p. 0505511283, 0505511284 |Postitus ja käyntiosoite: Tenderinlenkki 12, Liiketila 3, 00520 Helsinki | y-tunnus: 3163953-6 

@ Lawila Oy 2020

Tietosuojaseloste

bottom of page