Olemme eläneet aikaa, josta jää muisto jokaiselle tämän ajan kokeneelle, ennen kaikkea lapsillemme. Koronavirus tullaan muistamaan vielä pitkään ja sen vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmentenkin päästä.
Helsingissä avioerojen määrä kasvoi koronavuoden 2020 aikana poikkeuksellisesti. Heinäkuussa 2020 avioeroja tuotiin vireille lähes 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lokakuussakin 2020 avioerohakemuksia laitettiin vireille Helsingissä jopa 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioerojen lisääntyessä on oletettavaa myös avoerojen lisääntyneen.
Vanhempien erojen vuoksi yhä useammassa perheessä pohditaan lapsen huoltajuusjärjestelyjä joko yhteistuumin tai viimekädessä käräjöimällä.
Huoltajuus ja vanhemmuus
Lapsen vanhempia ovat lapsen äiti ja isä taikka henkilöt, joiden kasvatuksessa lapsi asuu, esim. ottovanhempi, sijaisvanhempi taikka äiti- tai isäpuoli. Lapsen biologiset vanhemmat ovat usein myös lapsen huoltajia, aina asia ei kuitenkaan ole näin.
Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Lapsen syntyessä avoliittoon, on lapsen äiti, joka lapsen on synnyttänyt, huoltaja.
Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulee toisestakin vanhemmasta lapsensa huoltaja. Vastaavasti, jos vanhemmuus on tunnustettu ennen lapsen syntymää isyyslain tai äitiyslain tarkoittamalla tavalla, tulee myös tunnustajasta lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.
Lapsen huoltajuus voi määräytyä myös tuomioistuimen päätöksen tai vanhempien välisen sopimuksen perusteella. Lapsen huoltajuus voi olla joko yhteisesti lapsen vanhemmilla tai lapsen huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista. Lapsen huoltajana voi myös olla joku muu henkilö kuin lapsen vanhempi, jolle lapsen huolto eli huoltajuus on uskottu. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta).
Vaikka vanhemmilla on yhteishuolto, ei se tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. Lapsen asumisesta on hyvä sopia aina erotilanteessa erikseen.
Mitä on lapsen huoltajuus?
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa ja hoitaa lapsen taloudellisia asioita. Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset.
Lähtökohtana on, että vanhemmat jatkavat yhdessä lapsen huoltajina myös eron jälkeen. Yhteishuolto tarkoittaa molempien huoltajien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa.
Ei huoltaja -vanhempi päättää kuitenkin lapsen päivittäiseen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista aina silloin, kun lapsi on hänen luonaan.
Tiedonsaantioikeus
Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla lapsen toiselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja.
Vanhemmalle, joka ei ole huoltaja, voidaan myös antaa laaja tiedonsaantioikeus salassa pidettävistä tiedoista eri viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta huoltajavanhemman suostumuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tietojensaantioikeudella edistetään huollosta erotetun vanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Tiedonsaantioikeus voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita. Jos tietojensaantioikeudesta on sovittu yleisesti, se koskee lasta koskevien tietojen saamista kaikilta viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta.
Tiedonsaantioikeuden voidaan sopia koskevan vain esimerkiksi päiväkodin tai koulun asioita. Voidaan myös sopia, että vanhemmalla on yleinen tiedonsaantioikeus, joka ei koske päiväkotia taikka terveyden- ja sairaanhoitoa. Näin ollen vanhempi voi käyttää tiedonsaantioikeuttaan kaikissa muissa lasta koskevissa asioissa.
Kun vanhempi, jolla on tiedonsaantioikeus lapsen asioihin, haluaa tätä oikeuttaan käyttää, tulee hänen esittää pyydettäessä tästä oikeudestaan asiakirja, vanhempien sopimus taikka tuomioistuimen päätös tiedonsaannista.
Vain murto-osa huoltoriidoista päätyy käräjäoikeuteen
Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avo- tai avioeron. Suurin osa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevista päätöksistä vahvistetaan kuntien sosiaalitoimessa; lastenvalvojilla. Noin viisi prosenttia päätyy käräjäoikeuteen huoltoriitoina.
Eroista suuri osa päättyy sopuisasti, jolloin yhteinen vanhemmuus jatkuu eron jälkeenkin.
Mikäli tarvitset apua huolto-, tapaamis- tai elatusasiassa ota yhteyttä lawila@lawila.fi tai verkkosivuillamme www.lawila.fi olevan yhteydenottolomakkeen kautta.