Joka toinen meistä maksaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähtökohtaisesti maksullisia palveluja, joista palvelun käyttäjältä, asiakkaalta/potilaalta, peritään kunnan tai kuntayhtymän päättämä maksu. Asiakasmaksusäännösten tavoitteena on pitää maksut kohtuullisia ja palvelut helposti saavutettavina
Asiakasmaksuilla pyritään myös ohjaamaan palveluiden käyttäjiä, esimerkkinä peruuttamattomasta käynnistä joutuu maksamaan asiakasmaksun. Tiettyjen palvelujen kuten äitiys- ja lastenneuvolan maksuttomuus puolestaan takaa palvelujen laajan käytön.
Kunta tai kuntayhtymä saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voi olla tasasuuruinen, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusmaksu, jolloin siihen eivät vaikuta palvelua käyttävän tulot. Maksu voi määräytyä myös asiakkaan maksukyvyn mukaan, kuten esimerkiksi pitkäaikaisen laitoshoidon maksu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulakia on uudistettu osittain. Muutokset asiakasmaksukattoa lukuun ottamatta tulevat voimaan 1.7.2021. Asiakasmaksukattoa koskevat muutokset tulevat voimaan puoli vuotta myöhemmin 1.1.2022.
Asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö uudistettiin, jotta se vastaisi paremmin nykyistä palvelujärjestelmäämme ja asiakkaiden palveluiden käyttöä. Lisäksi uudistetun asiakasmaksulain tavoitteena on muun muassa palvelujen tarpeen vähentäminen ja ennaltaehkäisy.
Mikä muuttuu?
Maksuttomuus
Uudella lailla vahvistetaan asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa sääntelyä terveydenhuollossa, laajennetaan terveyspalvelujen maksuttomuutta sekä kohtuullistetaan maksuja. Sosiaalihuollon palveluiden maksuttomuuteen ei tule muutoksia.
Uusia maksuttomia palveluja ovat jatkossa esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, eräät tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys, sekä päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen äitiyspoliklinikoiden antama hoitokokonaisuus.
Palveluasumisen maksut
Laki sisältää pitkään odotetut säännökset palveluasumisen maksuista. Asumispalvelun asiakkaalta perittävien asiakasmaksujen perusteista ovat aikaisemmin päättäneet kaupungit ja kuntayhtymät itsenäisesti voimassa olevan asiakasmaksulain yleissäännösten rajoissa, jonka mukaan perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.
Koska edellä mainituista maksuista ei ole erikseen säädetty, kuntien ja kuntayhtymien maksuperusteet ovat olleet vaihtelevia. Lisäksi laitoshoidon, kuten vanhainkodin, hoitomaksuista on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa ja tämän vuoksi palveluasumisen maksut ja laitoshoidon maksut ovat määräytyneet eri tavoin. Uudistetussa asiakasmaksulaissa näiden perusteet yhtenäistetään.
Maksukatto
Terveydenhuollon asiakasmaksujen vuotuinen maksukatto 683 € vuodessa säilyy ennallaan, mutta maksukattoon lasketaan 1.1.2022 alkaen mukaan aiempaa enemmän palveluja, kuten suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut sekä tilapäisen kotisairaanhoidon maksut. Euromäärään tullaan kuitenkin tekemään indeksitarkistus samanaikaisesti, kun maksukattoa koskeva sääntely astuu voimaan eli 1.1.2022. Indeksitarkistetut euromäärät julkaistaan vielä tämän vuoden aikana. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia kalenterivuoden loppuun. Kuitenkin lyhytaikaisesta laitoshoidosta tai -palvelusta saa periä ylläpitomaksun myös maksukaton täytyttyä.
Palveluiden käyttäjän tulee itse seurata asiakasmaksujen kertymistä. Kun maksukatto on ylittynyt, kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle maksukaton ylittymistä koskeva todistus. Todistuksen saamiseksi asiakkaan on pyydettäessä esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista kunnalle taikka kuntayhtymälle. Maksukaton ylittyessä liikaa maksetut palvelumaksut on oikeus saada takaisin itselleen. Maksukaton ylittyminen tulee näyttää viimeistään maksukaton ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana muussa tapauksessa palvelun käyttäjä menettää oikeutensa palautukseen.
Maksukaton omavastuu on kuitenkin joillekin liian korkea. Monelle sairastuneelle tai pitkäaikaissairaalle tilanne on alkuvuodesta todella haastava, kun maksukatot ovat vuodenvaihteessa nollautuneet ja kulut täytyy maksaa jälleen alkuvuoden ajan kokonaan itse. Tähän uusi laki ei tuonut toivottavaa uudistusta.
Käyttövara
Kunnan tai kuntayhtymän on maksua määrätessään huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää aina käyttövara. Koska voimaan tulevassa laissa säädetään palveluasumisen asiakasmaksusta, on laissa myös määräyspitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle maksettavasta käyttövarasta, joka on vähintään 164 euroa kuukaudessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle maksettava käyttövara nousi ja on vähintään 110 euroa kuukaudessa aikaisemman 90 euron vähimmäismäärän sijaista.
Asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen
Lainsäädännöllä määrätyt asiakasmaksut ovat aina enimmäismaksuja, kunnat ja yhteistoiminta-alueet voivat tapauskohtaisesti tarve- ja tilannearvioinnin perusteella päättää, peritäänkö maksu enimmäismääräisenä, alennettuna tai ettei maksua peritä lainkaan. Perustuslaissa turvataan jokaiselle meille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kenenkään taloudellinen tilanne ei saa olla este päästä tarvitsemiensa palvelujen piiriin.
Uudella lailla maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista aina toimeentulotukeen nähden ja näin ollen sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyä maksua tulee alentaa tai jättää maksu kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu
Mikäli asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa.
Uudistetussa laissa maksun käyttämättä jätetystä palvelusta voi periä myös tilanteissa, joissa itse palvelu ei ole maksullinen, kuten esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa. Jatkossa maksun saa kuitenkin periä ainoastaan 18 vuotta täyttäneiltä, kun aiemmin raja maksun perimiselle on ollut 15 vuotta.
Oikeusturva
Asiakkaan oikeusturvaan on tulossa täsmennyksiä ja parannuksia. Lakiin on esimerkiksi täsmennetty maksuja koskevan laskun ja päätöksen sisältövaatimuksia sekä muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Kaikkiin asiakasmaksuihin, myös tasasuuruisiin asiakasmaksuihin voi aina hakea muutosta.
Asiakasmaksulaki vastaisuudessa
Asiakasmaksulain uudistamisen toisen vaiheen valmistelua jatketaan vielä tällä hallituskaudella ja vastaisuudessa lakiin on odotettavissa uusia muutoksia. Asiakasmaksulaki on myös osa Sote100 -lakipakettia, joten ainakin teknisiä muutoksia on luvassa mahdollisesti lähiaikoina.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista. Vaikkakin osittaisuudistuksella on usean meidän kukkaroon helpottava vaikutus ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut silti yhä joillekin meistä merkittävä este palveluiden käyttämiselle, ja tätä uudet lakimuutokset eivät muuttaneet tosin osittain joidenkin palveluiden osalta tilanne parani.
Asiakasmaksulaki koskee jokaista sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevää ja siellä asioivaa. Järjestämme asiakasmaksulaista koulutuksen 27.9.2021, osallistu mukaan ja tule oppimaan lisää.
Tutustu myös muihin webinaarikoulutuksiimme.
Comments