Toimimme edunvalvojina lastensuojelu- ja rikosasioissa sekä holhoustoimilain nojalla esimerkiksi lapsen jäädessä vaille huoltajaa tai mikäli huoltajat ovat estyneitä toimimaan huoltajina esimerkiksi sairauden tai muun syyn vuoksi. Toimimme edunvalvojina myös vammaisille tai henkilöille, joiden oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu.  

​

Palvelemme puhelimitse, sähköpostilla, turvasähköpostilla, toimistollamme Helsingin Pasilassa sekä etänä videoyhteydellä. Tarvittaessa liikumme myös valtakunnallisesti. Ota yhteyttä tästä. 

​

 

Lastensuojelun edunvalvonta 

​

Lastensuojelun edunvalvontaa on haettava tilanteessa, jossa huoltaja ei voi puolueettomasti toimia lapsen edunvalvojana lastensuojelusasiassa.  

Lastensuojeluasiassa lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakeminen perustuu lastensuojelulakiin. Edunvalvojaa haetaan lastensuojeluasioissa ensisijaisesti lastensuojelulain 22 §:n nojalla. 

​

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto, sosiaalitoimi taikka lapsen huoltaja. Edunvalvojan lastensuojeluasioissa määrää tuomioistuin. Myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin yhdessä sitä hakevat. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. 

 

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puhevaltaa määrätyssä asiassa. Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävät, määräyksen kesto ja laajuus ilmenevät annetusta päätöksestä.  

​

Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää lapsen puhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa, johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä. Niinpä hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat ja käyttää lapsen puhevaltaa tämän asiassa. Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä.  

​

Löydän meidät myös THL:n edunvalvontapankista!

​

Rikosasian edunvalvonta 

​

Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tulee lapselle määrätä edunvalvoja huoltajan sijaiseksi. Edunvalvojaa saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso) tai huoltaja ei voi puolueettomasti edustaa lasta, esimerkiksi rikosprosessissa, jossa syytetty ja uhri ovat molemmat hänen huollettaviaan. Epäiltäessä vanhempaa tai muuta huoltajaa lapseen kohdistuneesta rikoksesta käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä myös lastensuojeluprosessi.  

  

Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojan määräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, Digi- ja väestötietovirasto tai sosiaaliviranomainen. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista. 

 

Rikosasiassa lapsi tarvitsee myös oikeusavustajan, jonka edunvalvoja voi hänelle hakea. Kun lapsella on asiassa puhevalta, oikeusavustaja on edustamaansa lasta kohtaan lojaliteettivelvollinen ja voi siksi tuoda esille vain sen, mitä lapsi itse on asiassa tuonut esille. Edunvalvojan mielipide voi poiketa lapsen mielipiteestä.  

 

​

Edunvalvojan lisäksi lapsella on mahdollisuus saada oikeusavustaja oikeuskäsittelyyn. Toimimme myös lapsen oikeusavustajina.  Lapsella on usein oikeus oikeusapuun ja oikeusavustajaan, teemme hakemuksen puolestasi.  

​

Edunvalvojan palkkion maksaa lastensuojeluasiassa se hyvinvointialue, joka on lastensuojelun järjestämisvastuussa. Oikeusavustajan ja rikosasiaan määrätyn edunvalvojan sijaisen palkkion maksaa valtio. 

 

Edunvalvoja holhoustoimilain nojalla 

​

Lapsen jäädessä vaille huoltajaa tai mikäli huoltaja ei voi edustaa lasta esimerkiksi perinnönjaossa eturistiriidan, oman sairauden tai kykenemättömyytensä vuoksi, tulee lapselle hakea edunvalvojan sijainen tai huoltaja, mikäli sellainen läheisistä löytyy. 

Holhoustoimilain mukaan tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos vapauttamiseen on muu erityinen syy. 

​

Tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään myös, jos hän sitä pyytää. Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan omasta pyynnöstään vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä ainoastaan, jos siihen on erityinen syy. Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi vakavaa sairautta. 

​

 

Muu edunvalvonta 

​

Toimimme lisäksi täysi-ikäisen henkilön edunvalvojina, mikäli henkilön oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu esimerkiksi henkilön vakavan kehitysvamman tai sairauden vuoksi.  

​

Jokainen ihminen on oikeuskelpoinen. Oikeuskelpoisuus merkitsee sitä, että ihmiseen voi kohdistua velvollisuuksia ja hänellä voi olla oikeuksia. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti myös oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa kykyä tehdä sitovia oikeustoimia, kuten sopimuksia.  

 

Vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tällaisia henkilöä koskevia asioita ovat esimerkiksi passin hakeminen, nimenmuutos ja suostumus lääkinnällisiin toimenpiteisiin.  

Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut. Tuomioistuin voi kuitenkin painavista syistä rajoittaa asianomaisen tätä oikeutta. 

​

Tutustu myös edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. 

​

Ole yhteydessä, mikäli sinulla on edunvalvontaa koskevia kysymyksiä.